Helmikuussa 1917

Talvisydännä, helmikuussa, tehdyt työt eivät juuri eronneet tammikuisista, paitsi kuun loppupuolella jolloin nostettiin jäitä. Lantapatterin tekemistä jatkettiin lohkolle B4 ja siitä siirryttiin B5 lohkolle. Helmikuisia töitä olivat rankojen ajo halkoliiteriin ja saunan luo, lapujen tekeminen, rehun, turvepehkun ja turnipsien ajo, käytiin taas myllyssä ja välillä käännettiin lantaa ruumassa, jotta siitä saatiin tasalaatuisempaa. 10. helmikuuta käytettiin sonnia Vilppulassa. Alkukuusta 3. helmikuuta oli hyvin kylmää, jopa 40 astetta pakkasta, silloinkin rehun ja turvepehkun ajossa oli 1 mies, yksi lapsi ja kaksi hevosta ja samaisena kylmänä pakkaspäivänä yksi mies pumppasi vettä navetan parvella olevaan betoniseen vesisäiliöön. Puolenkuun aikoihin oli ankara lumituisku luoteesta, sinäkin päivänä oli kolme miestä, yksi lapsi ja kolme hevosta lantapatteria tekemässä. 19. helmikuuta ajoi kaksi miestä ja kaksi hevosta rankoja lumipyryssä ja 15 asteen pakkasessa saunan luo. Tiistaina 20. helmikuuta vietettiin laskiaistiistaita, se oli vapaapäivä ja taidettiin silloin käydä yksityisasioillakin, sillä silloin oli ostettu niin pusero- ja esiliinakangasta kuin rehujauhojakin. Heti laskiaistiistain jälkeen aloitettiin jäiden nosto kahden miehen ja yhden lapsen ja hevosen voimin. Jäitä tarvittiin koko tulevan kesän ajaksi jäähdyttämään maitoa. Jäät sahattiin suuriksi paloiksi ja nostettiin hevosen vetämän ”kelkan” avulla ylös jäälle. Jääkuutiot varastoitiin jäähuoneeseen purun alle. Seuraavana päivänä jäitä oli kasaamassa kaikki työmiehet eli neljä miestä, yksi lapsi ja yksi hevonen. Jäiden nosto ja kokoaminen oli kahden päivän urakka. Jäiden oton jälkeen jatkettiin töitä pääasiassa rankojen ajamisen parissa. Naisväelle on helmikuussa merkitty karjanruokintaa ja hoitoa jokaiselle päivälle samoin kuin ruokatalouteen, johon lisäksi emännän osalle päiviä kertyi 12.

 

  Reino Jokinen ja Tauno Ruusila sahaavat jäitä jääsahalla Päijänteestä.

Eero Tiensuu ja Viljo Ruusila nostavat jääkuutiota Lotta-hevosen 
vetämän "kelkan" avulla ylös järvestä.

Eero Tiensuu ja Viljo Ruusila kokoavat jääkuutiota jäälle, mistä ne kuljetettiin 
jäähuoneeseen ja peiteltiin purulla. Kuvat 1950-luvulta.

 **********

Vuonna 1917 kuuluttiin Ruoveden pitäjään ja seurakuntaan. Matka kirkkoon oli pitkä, mutta poikkeuksetta sunnuntaisin talvella valjastettiin hevosen perään reki ja lähdettiin kirkkoon joskus yhdellä, joskus kahdellakin hevosella. Ruoveden seurakunnassa oli uuden kirkkoherran valinnan aika. Tällä hetkellä virkaa hoiti vt. kirkkoherrana Olavi Heliövaara, joka myöhemmin toimi Oulun hiippakunnan piispana vuosina 1954-1963. Eetu on merkinnyt kalenteriin, että 4. helmikuuta Carlstedt saarnaa vaalisaarnansa, 11. päivänä Olsoni saarnaa vaalisaarnansa ja 18. päivänä Durchman saarnaa vaalisaarnansa. 25. päivänä on Vaalin kysymys. Epäilemättä nämä vaalisaarnat oltiin kuuntelemassa. L.H. Durcman tuli valituksi uudeksi kirkkoherraksi, hän toimi Ruoveden kirkkoherrana seuraavat 18 vuotta. 

**********

Eetun kassakirjamerkinnät kertovat tarkkaa tietoa taloudenpidosta ja myös sen ajan hintasuhteista. Esimerkiksi palkollisille maksettiin rahana helmikuussa yhteensä 40 markkaa. Ruoka, vaatetus ja muu ylöspito olivat lisäksi osa palkkaa ja usein talosta huolehdittiin myös palkollisten veromaksuista. Torstaina helmikuun 8. päivänä oli hankittu 12 toppaa tulitikkuja (2,50 mk) ja yskän rohtoo (2 mk). 9. helmikuuta on merkintä tutkijalautakunnan palkkionmaksusta (10 mk). Tiistaina 13. päivänä on myllyssä käynyt yksi mies ja hevonen, reissusta on maksettu myllytysmaksua myllärille 14 mk. Helmikuu lienee tuolloinkin ollut tilinpäätöksen aikaa, veroja on maksettu niin kruununveroina (106, 55 mk), kirkollismaksuina (31,85 mk) kuin papiston palkkana (75,61 mk). Lauantaina 17. päivänä on käyty yksityisasioilla, hankintoina on kirjattu 1 kg voipaperia (6 mk), 10 kg paloöljyä (4 mk), 2 kg lankanauloja (6 mk) ja 5,5 kg sokuria kortilla (11 mk). Helmikuussa on käyty myös Tampereella, ehkä Hilma oli tuolla matkalla itsekseen kuten usein tapasi olla, joka tapauksessa hankittavana on ollut kirnu (kruunu 3) (130 mk), 2 kpl separattorin kummia (2 mk), sakset (3 mk), lakki, kauluksia y.m. (58,0 mk). Kotituomisia Tampereelta on hankittu 18,50 markalla ja matkakuluihin on merkitty 18,60 mk. Myös lääkäriin ja lääkkeisiin on kulunut rahaa niin Tampereen matkalla kuin muulloinkin kuun aikana, rohtoja on ostettu myös eläimille. Helmikuussa tuloja on saatu rukiiden, kaurojen ja karjantuotteiden myynnistä.