Nella oli Väinö-rengin hevonen. Se oli tallin vanhus, musta
tamma, jolla oli ikää pian 14 vuotta, se oli syntynyt 27. huhtikuuta 1893.
Väinön mielestä Nella oli komea ja kiiltaväkarvainen, luonteeltaan se oli
säyseä ja hyväntapainen. Väinö kävi sille ahkerasti antamassa ylimääräisiä ruoka-
tai leipäannoksia. Aina se Väinön nähdessään muisti hirnahtaa. Tallissa oli
Nellan lisäksi 4-vuotias Pirjo ja 9-vuotias Virkku. Pujo-valkka oli viety
pakko-otolla, jolloin siitä oli saatu hintaa 802:50 mk. Ilo-niminen ori asusti myös
tallissa, se oli syntynyt 26. huhtikuuta 1914. Ilo oli Nellan varsa, Nella oli
saanut vielä vanhoilla päivillään tuntea äitiyden iloa. Varsa oli iloinen
vekkuli, väriltään musta kuten emänsä. Nella oli pitänyt hyvän huolen
varsastaan, ainoastaan Väinö oli saanut koskea varsaan, muille se oli ollut
vihainen. Nyt Ilo oli siis jo kohta kolme vuotias. Nella arvostettiin
kirjanpidossa enää 80 markan arvoiseksi kun taas Pirjon arvo oli 1000 markkaa
ja Ilon arvo oli 500 markkaa mutta sen kirjanpitoarvo vielä kasvoi sen
varttuessa.
Omaisuusluettelon
mukaan sikalan puolella oli yli 6 kk vanhoja sikoja kaksi, samoin kaksi oli
kuusi kuukautta nuorempia. Lampaita oli 17 täysikasvuista, nuoria ei ollenkaan
tänä vuonna. Siipikarjaa oli kanoja 15 ja yksi kukko.
Omaisuusluettelon
mukaan Länsi Suomen Karjan kantakirjalehmiä oli seitsemän, muita yhteensä 3-vuotiaita
lehmiä oli kolme. Yli 2 1/2 vuotiaita sonneja oli kolme, hiehoja kolme ja
vasikoita seitsemän. Tarkastustulosten kirja Salusen talon karjasta v. 1917
kertoo enemmän. Sen mukaan navetassa lypsi Ruskanen (s. 14/3 1904), se
teurastettiin 11. lokakuuta. Siellä oli Rusko, joka myytiin 27/1, Rusina
(s. 1905) ja Nurmike (s. 1908). Muun muassa Rusina ja Nurmike olivat
maatiaistyyppisiä lehmiä, sarvista ruskeita. Ihana (s. 1/1 1910) myytiin
2. marraskuuta Mänttä O.y:lle. Monni-sonnin jälkeläisiä olivat Pilkanen
(s. 1911), Sievä (s. 1911), Heluna (s. 1912), Nastike (s.
1914) ja Nellike (s. 1915). Mielikki oli syntynyt 1911, sen
emäksi mainitaan L.S.K 223 Nättike ja isä Jumpo 316, Mielikki on
maatiastyyppinen nuppo ruskea. Mielikin vasikka on saanut nimen Sorja
(s. 1915), Sorjan isä oli Apea Monninpoika. Apsankukka (s. 1915) oli
Sievän ja Apean Monninpojan jälkeläinen. Apsankukalle syntyi 4. elokuuta
vasikka, ruskea nuppo Pulmu, jonka isä oli Monnintähti.
Omaisuusluettelon
mukaan sonneja oli talossa kolme. Monni-sonni oli Kolkin oman sonniosuuskunnan
sonni, joka oli sijoitettuna Myrylle. Kaikki Salusen sonnit olivat Monnin
jälkeläisiä ja nimettykin sen mukaisesti: Jumpon lisäksi oli Apsa-Monninpoika,
Monnin-tähti ja Monnin-muisto, joka oli vasta kolmen kuukauden ikäinen. Monnin-Tähdestä on selitys, pienet nakkasarvet, vaalean ruskea, vähän
kimonkarvanen, herttaotsa, hyvärakenteinen. Monninheimo-niminen sonni myytiin tammikuussa.
Tarkastustuloksien
yhteenveto eri lehmistä jakaa lehmät säännöllisiin ja epäsäännölliisiin
lehmiin. Säännöllisiin on laskettu ne, jotka ovat olleet tuotannossa koko
vuoden, epäsäännöllisissä on vuoden aikana myydyt, teurastetut sekä
ensikertalaiset. Joka kuukausi on
lehmistä tehty kolme koelypsyä, joiden perusteella on laskettu mm.
kuinka paljon lehmä lypsää maitoa ja määritelty rasvaprosentti. Koelypsyt teki
tarkastuskarjakkona toiminut Ida Friberg. Helmikuussa 1917 koelypsyt olivat 2.,
15. ja 25. päivinä. Koepäivinä annetut rehuyksiköt on myös merkitty muistiin. Vuoden
aikana maidossa oli 9-13 lehmää. Tuotannolliset keskimäärät vuodessa olivat
2261,5 kg maitoa, 99,93 kg rasvaa ja keskimääräinen rasva % oli 4,41 (keskiarvo
6 lehmältä), taloudelliset keskimäärät (10,9 lehmältä) olivat hieman alemmat. Tarkastuskarjakko
teki rehulaskelmat lehmille, miten niitä pitäisi ruokkia. Sen mukaan lehmille
syötettiin pellavansiemenjauhoja 9,2%, rehuvehnäjauhoja 6,3%, kaurarouhetta
5,1%, heiniä 26,3%, herne-kaurah. 3,8%, peluja ja ruumenia 11,9%, ruisolkia
2,9%, juurikasveja 5,1%, tuor. rehua 1,5% ja laidunta 27,9%.
Eero-isäntä ja karjanhoitajat Pulmun,
Apsankukan ja Mielikin kanssa päärakennuksen päädyssä. Eetu on merkinnyt vuoden 1917 muistiinpanoihin, että Mielikki
maatiaistyyppinen nuppo ruskea. Apsankukka oli Sievän ja Apean Monninpojan
jälkeläinen. Apsankukan vasikka Pulmu on syntynyt 4. elokuuta 1917.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti