perjantai 17. helmikuuta 2017

Hevosia, sikoja, lampaita, kanoja ja lehmiä


Nella oli Väinö-rengin hevonen. Se oli tallin vanhus, musta tamma, jolla oli ikää pian 14 vuotta, se oli syntynyt 27. huhtikuuta 1893. Väinön mielestä Nella oli komea ja kiiltaväkarvainen, luonteeltaan se oli säyseä ja hyväntapainen. Väinö kävi sille ahkerasti antamassa ylimääräisiä ruoka- tai leipäannoksia. Aina se Väinön nähdessään muisti hirnahtaa. Tallissa oli Nellan lisäksi 4-vuotias Pirjo ja 9-vuotias Virkku. Pujo-valkka oli viety pakko-otolla, jolloin siitä oli saatu hintaa 802:50 mk. Ilo-niminen ori asusti myös tallissa, se oli syntynyt 26. huhtikuuta 1914. Ilo oli Nellan varsa, Nella oli saanut vielä vanhoilla päivillään tuntea äitiyden iloa. Varsa oli iloinen vekkuli, väriltään musta kuten emänsä. Nella oli pitänyt hyvän huolen varsastaan, ainoastaan Väinö oli saanut koskea varsaan, muille se oli ollut vihainen. Nyt Ilo oli siis jo kohta kolme vuotias. Nella arvostettiin kirjanpidossa enää 80 markan arvoiseksi kun taas Pirjon arvo oli 1000 markkaa ja Ilon arvo oli 500 markkaa mutta sen kirjanpitoarvo vielä kasvoi sen varttuessa.                
       Omaisuusluettelon mukaan sikalan puolella oli yli 6 kk vanhoja sikoja kaksi, samoin kaksi oli kuusi kuukautta nuorempia. Lampaita oli 17 täysikasvuista, nuoria ei ollenkaan tänä vuonna. Siipikarjaa oli kanoja 15 ja yksi kukko.
        Omaisuusluettelon mukaan Länsi Suomen Karjan kantakirjalehmiä oli seitsemän, muita yhteensä 3-vuotiaita lehmiä oli kolme. Yli 2 1/2 vuotiaita sonneja oli kolme, hiehoja kolme ja vasikoita seitsemän. Tarkastustulosten kirja Salusen talon karjasta v. 1917 kertoo enemmän. Sen mukaan navetassa lypsi Ruskanen (s. 14/3 1904), se teurastettiin 11. lokakuuta. Siellä oli Rusko, joka myytiin 27/1, Rusina (s. 1905) ja Nurmike (s. 1908). Muun muassa Rusina ja Nurmike olivat maatiaistyyppisiä lehmiä, sarvista ruskeita. Ihana (s. 1/1 1910) myytiin 2. marraskuuta Mänttä O.y:lle. Monni-sonnin jälkeläisiä olivat Pilkanen (s. 1911), Sievä (s. 1911), Heluna (s. 1912), Nastike (s. 1914) ja Nellike (s. 1915). Mielikki oli syntynyt 1911, sen emäksi mainitaan L.S.K 223 Nättike ja isä Jumpo 316, Mielikki on maatiastyyppinen nuppo ruskea. Mielikin vasikka on saanut nimen Sorja (s. 1915), Sorjan isä oli Apea Monninpoika. Apsankukka (s. 1915) oli Sievän ja Apean Monninpojan jälkeläinen. Apsankukalle syntyi 4. elokuuta vasikka, ruskea nuppo Pulmu, jonka isä oli Monnintähti.
       Omaisuusluettelon mukaan sonneja oli talossa kolme. Monni-sonni oli Kolkin oman sonniosuuskunnan sonni, joka oli sijoitettuna Myrylle. Kaikki Salusen sonnit olivat Monnin jälkeläisiä ja nimettykin sen mukaisesti: Jumpon lisäksi oli Apsa-Monninpoika, Monnin-tähti ja Monnin-muisto, joka oli vasta kolmen kuukauden ikäinen. Monnin-Tähdestä on selitys, pienet nakkasarvet, vaalean ruskea, vähän kimonkarvanen, herttaotsa, hyvärakenteinen. Monninheimo-niminen sonni myytiin tammikuussa.
       Tarkastustuloksien yhteenveto eri lehmistä jakaa lehmät säännöllisiin ja epäsäännölliisiin lehmiin. Säännöllisiin on laskettu ne, jotka ovat olleet tuotannossa koko vuoden, epäsäännöllisissä on vuoden aikana myydyt, teurastetut sekä ensikertalaiset. Joka kuukausi on  lehmistä tehty kolme koelypsyä, joiden perusteella on laskettu mm. kuinka paljon lehmä lypsää maitoa ja määritelty rasvaprosentti. Koelypsyt teki tarkastuskarjakkona toiminut Ida Friberg. Helmikuussa 1917 koelypsyt olivat 2., 15. ja 25. päivinä. Koepäivinä annetut rehuyksiköt on myös merkitty muistiin. Vuoden aikana maidossa oli 9-13 lehmää. Tuotannolliset keskimäärät vuodessa olivat 2261,5 kg maitoa, 99,93 kg rasvaa ja keskimääräinen rasva % oli 4,41 (keskiarvo 6 lehmältä), taloudelliset keskimäärät (10,9 lehmältä) olivat hieman alemmat. Tarkastuskarjakko teki rehulaskelmat lehmille, miten niitä pitäisi ruokkia. Sen mukaan lehmille syötettiin pellavansiemenjauhoja 9,2%, rehuvehnäjauhoja 6,3%, kaurarouhetta 5,1%, heiniä 26,3%, herne-kaurah. 3,8%, peluja ja ruumenia 11,9%, ruisolkia 2,9%, juurikasveja 5,1%, tuor. rehua 1,5% ja laidunta 27,9%.


Eero-isäntä ja karjanhoitajat Pulmun, Apsankukan ja Mielikin kanssa päärakennuksen päädyssä. Eetu on merkinnyt vuoden 1917 muistiinpanoihin, että Mielikki maatiaistyyppinen nuppo ruskea. Apsankukka oli Sievän ja Apean Monninpojan jälkeläinen. Apsankukan vasikka Pulmu on syntynyt 4. elokuuta 1917.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti