Maaliskuussa

Maaliskuun alussa riihipuiden ajaminen oli parin kolmen miehen ja hevosten työnä. Lapuja teki välillä yksi mies ja lapsi. Sonniakin kyydittiin Vilppulassa, seipäitä hakkaamassa oli yksi mies ja välillä seiväspuita ajettiin kotio. Tiistaina 6. maaliskuuta ei oltu tavallisissa töissä vaan sinä päivänä oli lukukinkerit. Eetun muistiinpanoista ei käy ilmi, missä paikassa kinkerit pidettiin, mutta jonain vuonna ne olivat vuorollaan myös Salusella. Peltolan Eve (Eeli) myöhemmin muisteli, kuinka kerrankin kaksi pappia, joista toinen oli Durchman, lukkari Mattila ja Vinha saapuivat Saluselle jo edellisenä ehtoona. He yöpyivät niin, että papit olivat omassa huoneessaan ja lukkari ja Vinha omassaan. Pientä koiruutta oli mielessä, kun lukkari ehtoolla pyysi Eeliniltä lankarullaa. Langan toisen pään he kiinnittivät pappien täkkien liepeisiin. Yöllä pappien nukkuessa peitto lähti kummallisesti valumaan päältä ja aina kun he korjasivat täkkejä paremmin päällensä, se lähti jälleen valumaan. Kummituksia? Miksihän Mattila ja Vinha olivat aamulla niin veikeän näköisiä ja tirskahtelivat?

       Palataan maaliskuisiin töihin. Kinkereiden jälkeisenä päivänä 7. maaliskuuta ajettiin hevosella Ruovedelle hakemaan Niinimäeltä 600 kg pellavansiemenjauhoja väkirehuksi karjalle. Toinen mies vei rukiita myllyyn ja kotona oli yksi mies ja lapsi pumppaamassa vettä, kaivon tuulesta voimansa ottava pumppumoottori oli rikkunut. Seuraavana eli 8. päivänä oli lumituisku. Silloin oli asiaa Vilppulan asemalle, Tampereen matkalla tilattu kirnu oli saapunut ja se piti käydä hakemassa. Samana päivänä ajettiin lammaslantaa A3 kappaleelle, se työ ei vienyt päivää enempää, mutta B5 lohkolla tehtiin lantapatteria monena päivänä. Lantapatterintekopäiville osui huonoja säitä: Puolenkuun aikaan oli kylmää ja tuiskua, 20. päivän tienoilla kiristyi pakkanen niin, että sitä oli kovimmillaan 32 astetta eikä mennyt kuin pari päivää, niin varjossakin oli 5 lämpöastetta. Sitä seuraavat päivät satoi vesiräntää. Lantapatterin tekemisen lisäksi ajettiin muun muassa lautoja Salmen sahalta kotio ja tuotiin Tölliltä heiniä. 

       Tiistaille 13. päivälle on kalenteriin merkitty, että silloin alkaa käräjät. 14. päivänä Eetu oli  Pohjois-Hämeen Maamieskoulun johtokunnan kokouksessa, joka alkoi klo 12 ja kannattajayhdistyksen kokous oli klo 4 ip. 17. päivänä käytiin hakemassa välskäri leikkaamaan porsaita. Maantiesoraa oli ajamassa yleiselle tielle 27–29. maaliskuuta viisi miestä, yksi lapsi ja neljä hevosta. Jo aiemmin yksi työmiehistä oli avannut maantiesorakuoppaa. Talot huolehtivat teistä omalta osuudeltaan ja Salusellakin oli osuus jossakin Laajan paikkeilla. Maantiesyyneissä tarkastettiin, kuinka hyvin kukin oli osuutensa hoitanut. Etukäteen vähän pelättiin, kun Ruoveden nimismies Seikku oli mukana tarkastuksessa. Talossa tietysti syynääjille oli kahvit.

       Maaliskuussa varauduttiin myös tulevaan kalastuskauteen, nuotan havasta (rintaa) kuto M. Mäkinen 8 korttelia á 2/50. Nuottaa korjasi N. Lepistö 6 päivää. Karjan ruokinnassa ja hoidossa oli yksi nainen kiinni joka päivä ja ruokatalouteen käytettiin maaliskuussa 39 työpäivää, joista emännän osalle 13 päivää.

 Nuottakoppeli Salusjärven rannalla.

Rahaa maaliskuun 3. päivänä on kulunut paloöljyyn, jota on ostettu 10 kg (4 mk), 6 kpl lampun lasiin (1,80 mk) ja 0,5 kg nuoraan (1,90 mk). 10. maaliskuuta maksuja: lääkärille ja lääkkeistä Urpolle (6,15 mk), munankuorista kanoille (3,75 mk) ja korkkia kohoksi (1 mk). 12. päivänä on jälleen ostettu 10 kg paloöljyä sekä kalkkia ja ruuvinauloja. Pohjois-Hämeen Maamieskoulun johtokunnan kokouspalkkioita on maksettu Eetulle 44 markkaa ja hän on puolestaan maksanut jäsenmaksua edellisvuodelta 5 markkaa. 17. päivänä on taas ostettu lisää paloöljyä sekä kalastuslankaa 1 kg. 26. päivänä on hankittu 1 pari karstoja, 2 tankoa saippuaa ja maksettu kirjanpitokuluja 75,25 mk. 31. maaliskuuta on  Hilmalle hankittu matkapassi – veljensä Nestorin luo Oulun seudulle. Eetullakin oli oma ”passi” – polkupyöränajokortti. Nuotan laittajalle on maksettu 18 markkaa ja nuotan hapaan kutojaista 20 mk, muille palkollisille on maaliskuussa maksettu yhteensä 10 mk. Tuloja on kertynyt rukiin, rukiin olkien, perunoiden ja karjatuotteita sekä sianporsaiden myynnistä. Kuun lopussa on maksettu M. Vastalahdelle takaisin 600 markan velka korkoineen.

 

 Polkupyöränajokortti toimi henkilöllisyystodistuksena.

Lähteet. Eelin (Eve) Peltolan (o.s. Vastalahti) haastattelu noin vuodelta 1973.