Hilma ja Eetu

Eetu oli ottanut vastuuta monenlaisten asioiden hoidosta sekä omalla kylällä että Ruovedellä. Hän oli ollut Ruoveden kunnanvaltuuston jäsen vuodet 1909–1916 ja Köyhäinhoitolautakunnan jäsenenä vuonna 1911. Nyt hän oli taksoituslautakunnan jäsenenä. Kun Eetu kävi Ruovedellä taksoituslautakunnan tai aiemmin kunnanvaltuuston asioissa, ei hän suinkaan joka päivä palannut takaisin kotiin Saluselle vaan saattoi olla Ruovedellä koko viikon ja tulla vasta viikonlopuksi kotiin. Tällöin Eetu asui Ruovedellä Rosa Soisalon luona puhelinyhdistyksen talon salissa. Leskeksi jäänyt Rosa asui talossa nuorimpien lastensa Liisan ja Salmen kanssa, ja hoiti puhelinvaihdetta. Vuosia myöhemmin Rosan tyttärestä Liisasta tuli Salusen emäntä, kun hänet vihittiin Eeron kanssa.

       Eetu oli käynyt Ruovedellä kansakoulun, enempään opiskeluun ei hänelle tarjoutunut mahdollisuutta. Samaan aikaan kun Eetu vanhimpana lapsena otti vastuun tilan hoidosta vuonna 1897, hänen Taimo-veljensä aloitti kaksi vuotta kestäneet opinnot Orismalan maamieskoulussa. Tämän jälkeen Taimo jatkoi Kurkijoen ylempään maanviljelyskouluun, mistä valmistui vuonna 1901.

       Varmastikin Taimon kautta oli tullut tietoa monista asioista, mutta aikaa seurattiin myös lehtien välityksellä. Posti kulki tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Posti-Antti tuli pihaan ja vihelsi pilliinsä, siitä tiesi postin saapuneen. Posti toi Aamulehden ja Kotimaan lisäksi edellisenä vuonna perustetun (Maaseudun) Tulevaisuus-lehden. Sen asiamiehenä Eetu on tehnyt vuodelle 1917 tilauksen itselleen, Taimo-veljelle Ylöjärvelle ja K. Tervalalle Visuvedelle. Lehdistä luettiin, että maamme tilanne oli muuttumassa: Venäjältä oli uutisoitu maaliskuussa tsaarinvallan kaatuneen ja toisaalta kotimaassa työväestön liikehdintä oli voimistunut. Maatyöläiset olivat tyytymättömiä pitkiin työpäiviinsä ja torpparikysymyskin oli ratkaisematon asia. Nämä kysymykset koskettivat myös täällä. Uutisia lukiessa mieliä askarrutti, mitä olisi edessä.

      Jos Eetun koulunkäynti oli jäänyt kansakouluun, Hilma oli päässyt käymään kansakoulua vain kaksi vuotta, kun oli pitänyt talvella palata kotiin Vastalahteen lannan ajoon. Toimeen Hilma tarttui myöhemminkin. Nyt kun Salusella oli uusi ja ajanmukainen navetta, kävi siellä konsulentteja, assistentti kolmesti kuukaudessa ja harjoittelijoitakin oli talossa. Pitihän tietysti lehmienkin olla siistissä kunnossa, niin Hilma lähti navetalle lehmiä pesemään ja Vastalahden Eeli jäi sisälle ruoanlaittoon. Emäntänä Hilma oli voimakastahtoinen, toimeenpaneva voima talossa. Kun Hilma oli tullut Saluselle emännäksi, hänellä oli ollut kaksi anoppia. Hän otti paikkansa, eikä jäänyt anoppien jalkoihin.

      Taisi Hilma persoonallaan vaikuttaa monen nuorenparin elämäänkin, löysihän monta nuorta toisensa talon palvelusväen keskuudesta. Uskollisesti Hilma myös piti kiinni monista tavoista: Syksyllä pudonneita lehtiä ei haravoitu ainoastaan pihasta vaan myös pitkälle metsää Harjulta ja Notkosta. Hilmalle oli tärkeää istumajärjestys vieraiden kanssa, Hilma istui pöydän päässä ja hänen vasemmalla puolellaan oli viimeisimpänä tullut vieras. Jokainen tiesi paikkansa. Jos oli useampia vieraita ja tuli uusi, niin toiset siirtyivät ja viimeisenä tulleen vieraan paikka oli hänen vieressään.

Heinäkuussa 1917 Salusella oli kesävieraita, jotka kuvasivat Eetun ja Hilman perheineen päärakennuksen edessä. Vasemmalta Urpo, Hilma, Eero, Eetu ja Eelin Vastalahti, kaiteella Liisa Perälä ja Yrjö.

Lähteet:

Ruoveden kunnanvaltuuston 20-vuotisjulkaisu 1908-1928.

Urpo Salusen haastattelu 1.7.1990

Salme Soisalon haastattelu 16.8.1990