Tammikuussa

Vuonna 1917 kalenteri näytti uuden vuoden päivänä maanantaita. Sata vuotta myöhemmin vuoden ensimmäinen päivä oli sunnuntaina. Uusi vuosi otettiin vastaan pakkassäässä, Eetu on merkinnyt päivätyöluettelon päivittäisiin muistiinpanoihin ”kylmää 20 astetta” ja seuraavalle päivälle ”kylmää 23 astetta”. Säätiloista Eetu on tehnyt merkintöjä melko satunnaisesti ja merkinnät löytyvät pääasiassa juuri päivätyöluettelosta. Paikka on ymmärrettävä, monet työt tehtiin sään armoilla.

                      Päivätyöluetteloon Eetu on merkinnyt päivittäin, mitä töitä on tehty ja montako miestä, naista, lasta ja hevosta työssä on ollut. Naisten tekemiä töitä ei ole eritelty päivittäin, vaan on todettu, että karjanruokintaa on ollut kuukaudessa 31 naistyöpäivää. Ruokatalouteen naisten tekemiä työpäiviä on kertynyt tammikuussa 35, joista emännän osalle 10 päivää. Koko kuukauden aikana on tehty kaikkiaan 86 miestyöpäivää, naisten tekemiä työpäiviä on ollut 66 ja lasten 27. Hevosten osalle on työpäiviä tullut 70. Päivätyöluetteloon on siis merkitty myös lasten tekemät työpäivät, ehkäpä nuoret rengit ja omat lapset. Lähdettiinhän tuolloin töihin jo nuorena, moni renki lienee vain vähän toisella kymmenellä töitä aloitellessaan. Toisesta päivätyöluettelosta, joka on vuoden 1917 Maatalouskalenterin takaosassa, löytyy päivittäin Eetun merkinnät ketä on ollut työtä tekemässä.

                      Tammikuussa miehiä työllisti eniten lantapatterin tekeminen. Tässä työssä oli mukana usein neljä-viisikin miestä ja kolme hevosta. Lantaruuma tyhjennettiin talven pakkasilla maan ollessa jäässä: Ensin ajettiin Yläsestä-Korvesta mutaa patterin pohjalle pellolle, mudan päälle ajettiin lanta ja kasa peitettiin vielä mudalla. Muta lisäsi lannan multavuutta ja toimi samalla suojana valumille ja hajuhaitoille. Lantapatteri tehtiin kierrossa kesannolla olevalle pellolle. Iso lantapatteri jaettiin kesällä pellolle pienempiin kasoihin, jotka sijaitsivat niin lähellä toisiaan, että niistä lanta saatiin talikolla levitettyä tasaisesti koko peltoon.

                      Muita tammikuun töitä oli lapujen tekeminen, rankojen ajo halkoliiteriin, rehun ajo, turvepehkun hakeminen, myllyssä käynti ja lannan kääntäminen ruumassa. Lapujen tekeminen näyttää olleen nuorison työtä, ehkäpä Eero ja Yrjö tekivät niitä joululomalla ennen loppiaisen jälkeen alkavaa koulua. Yksityisasioilla käyntiä päivätyöluetteloon on merkitty kolmena päivänä, esimerkiksi 8. tammikuuta on Eetulla ollut taksoituslautakunnan kokous.

                      Eetun kirjanpidon mukaan tammikuussa 1917 rahaa kului muun muassa renki Paavon puvuntekoon ja Yrjön ja Urpon vaatteisiin. Tammikuun 12. päivänä käytiin kauppareissulla ja hankittiin 2 kg köyttä (7 mk), 5 tankoa saippuaa (10,20 mk), 1,25 mt pellavakangasta (7,50 mk), 1 ravatti (2,50 mk), kirjoitustarpeita (5,50 mk) sekä lääkkeitä ja rohtoja (18,50 mk). Poikain lukukausimaksuihin kului rahaa 52 markkaa ja Eero tarvitsi silmälasit, ne maksoivat 76,40 markkaa. Kaupasta tarvittiin myös paloöljyä, hiivaa, sokuria sekä kalastus- ja merkkauslankaa. Pellavansiemeniä hankittiin 600 kg, päivätyöluettolon mukaan yksi mies ja hevonen ovat hakeneet lauantaina 20.1. pellavansiemenjauhoja kauppias Niinimäeltä väkirehuksi. Salu Niinimäen kauppa oli Ruovedellä nykyisen S-marketin parkkipaikan kohdalla. Tuloja tammikuussa saatiin vähän karjatuotteista ja rukiin myynnistä, suurimmat tulot tulivat Manninheimo-nimisen sonnin myymisestä sekä roomun juurakkopuiden ja parrupuiden myymisestä. Palkollisille maksettiin rahapalkkaa 65 markkaa.

Eetun kirjanpitokirjoja vuodelta 1917.