Kuudes joulukuuta oli Salusella tavallinen torstaipäivä. Harmaalahdesta tultiin torstaisin työhön, niin tänäänkin. Lantapatterin tekeminen oli käynnissä B7-lohkolla. Pojat olivat koulussa, Urpo Koukkulassa, isommat Haapamäellä. Mäenpäästä Antin poika Vilho kävi myös Koukkulan koulua. Koukkulan koulussa oleville pojille päivä oli erikoinen, opettaja Santeri Raivo tuli luokkaan, otti seinältä tsaari Nikolain kuvan ja sanoi oppilaille: ”Suomi on julistautunut itsenäiseksi. Saatte loppupäivän vapaata.” Pojille yllättävä vapaa sopi mainiosti, Urpo ja Vilho lähtivät yhtä matkaa hiihtämään kotiinpäin. Suojasää tuntui pojista mukavalta, muutama lumipallo matkalla heitettiin ennen kuin Vilho pääsi kotiinsa, Urpo vielä jatkoi matkaa. Kotiinpäin matka Mäenpäästä oli yhtä viilettämistä, hiihtolatu luisti tänään mainiosti. Toiseen suuntaan matka ylämäkeen oli paljon raskaampi. Eilen pakkasta oli ollut parikymmentä astetta, alkuviikon ankaran lumimyrskyn jäljiltä lunta riitti.
Tänään Eetu oli yksityisasioilla,
ehkä Ruovedellä. Hän otti Urpo-pojalle 2000 mk henkivakuutuksen kertamaksulla,
samalla hän maksoi Yrjö-pojan henkivakuutuksen kolmanneksen vuosimaksun.
Samalla matkalla maksettiin Ruoveden maataloustuottajain paikallisyhdistyksen
maksua 50 markkaa ja ostettiin lysoolia, mitä käytettiin puhdistusaineena.
Varmasti uutiset itsenäisyysjulistuksesta tavoittivat niin Eetun kuin
kotiväenkin nopeasti. Olihan tapahtumia maailmalla seurattu tiiviisti. Hyvä
uutinen lämmitti mieltä, mutta moni asia heitti varjonsa tulevaisuuden ylle.
Toteutuisiko itsenäisyys todella ja mitä seuraisi oman maan sisäisestä
levottomuudesta?
Lähde: Ritva Eerolan
kirjoittamat muistelmat Antti Mäenpäästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti