torstai 29. kesäkuuta 2017

Kesäkuussa 1917



Kesäkuun alku jatkui kylvötöillä, peltoa äestettiin ja kylvettiin ohraa, kauraa, vihantarehua ja hätäperunaa. Vihantarehu koostui kaurasta ja rehuherneestä. Myös kasvitarhakylvöjä tehtiin. Kylvöksiä lannoitettiin. Perunat halottiin ennen istutusta, näin saatiin enemmän siementä. 7. kesäkuuta lannoitettiin perunamaata, silloin kävi pohjatuuli, satoi vettä ja lämpömittari näytti 4 astetta lämmintä. Seuraavana päivänä aloitettiin perunan istutus. Perunaa istutettiin yhteensä 23 hehtolitraa lohkolle A4. Kylvötyöt jatkuivat räätikän ja turnipsin kylvöillä. Kesantoa hoidettiin äestämällä pitkin kesäkuuta. Perunavakoja haravoitiin 18. ja 20. päivinä ja myöhemmin kuun lopulla ajettiin vakoja hevosella ja haravoitiin myös.
     Kylvötöiden ohessa tehtiin myös seipäiden koloomista, rakennettiin vasikkahaan aitaa, sahattiin lautoja, oltiin maantien teossa, siivottiin Riihimäkee, kuokittiin ojanmutkia ja kesantopellolle kaivettiin ojia. Lohkolle B5 kaivettiin sarkaojaa 735 syltä (sylen pituus on n. 1,8 metriä) á -/15 yht. Smk 110:25 ja laskuojaa 121 syl. -/45 yht. Smk 54:45.
      Päärakennuksen valmistumisesta oli vajaa kymmenen vuotta. Huoneiden lattian täytteet painuivat ajan kanssa ja lautalattioihin tuli rakoja, lattiat oli aika korjata. Lattian täytteiden korjaamiseen kului useampi päivä 2-3 mieheltä, eristeenä oli kuivattua sammalta, jonka päälle ajettiin multaa painoksi. Myös laipiontäytteitä tiivistettiin.
      14. kesäkuuta on ollut kuivaa ja kuumaa. Jossain on syttynyt palo ja Saluseltakin on hälyytetty miehiä apuun, kaksi miestä ja lapsi on ollut kulon sammutuksella. Ehkä palo on ollut Makkosen kankaalla, ehkä Tiuranvuoressa, mistä kekäleitä lensi Saluselle saakka. Tai se on silloin ollut jossain muualla. Kuivuus ja kuumuus jatkui, 19. päivänä saatiin ukkossadetta. Lauantaina 16. päivänä oltiin vetämässä nuottaa. Myös uutta peltoa tehtiin, sillä 19. päivänä oltiin uutismaata rovittamassa (lienee tarkoittaa, että on poltettu risukasoja pelloksi tehtävältä alueelta) ja äestämässä Jussinpellon metsänreunan puoleista osaa. 
       Lantapattereiden tekeminen vei paljon aikaa talvella ja nyt oli aika hajottaa lantapatterit, levittää ne kesastopellolle ja kyntää lanta pellon sisään. Tämä työ aloitettiin juhannuksen alla ja sitä jatkettiin pitkälle heinäkuulle. Juhannuksen alla on Eetu merkinnyt, että ruis on alkanut heilimöidä. Juhannusruista kylvettiin 23. kesäkuuta 25 litraa. Juhannusruis kylvettiin nimensä mukaisesti juhannuksen aikaan, siitä niitettiin samana syksynä sato eläinten rehuksi, keväällä ruis lähti uudelleen versomaan ja syksyllä saatiin jyväsato. Ainakin myöhemmin käytettiin Ensi-nimistä lajiketta, joka oli aikainen ja hyväsatoinen, mutta sen korsi oli hento ja pitkä.
       26. päivälle on merkitty kahdelle miehelle ja kolmelle lapselle työksi sateen pitäminen. Seuraavana päivänä on jo päästy jatkakaan lantapatterin hajottamista ja lannan sisään kyntämistä. Karjanhoitoon ja ruokintaan meni yhden naisen työpanos joka päivä ja ruokatalouteen 35 päivää, joista emännän osalle 10 päivää.


Kesän 1917 kylvötaulukko. 



Salusen viljelyskartta vuodelta 1907.


Kesäkuussa alussa hankittiin 20 kg suoloja (5 mk). Suoloja käytettiin paitsi kalojen ja lihan suolauksessa, niitä viskottiin myös heinien sekaan latoon. Heinä säilyi näin paremmin, jos se oli vähän kosteaakin. Kesäkuun alussa maksettiin välskärille porsaitten leikkuusta (10 mk). 7. kesäkuuta on ostettu naisen hattu 30 markalla ja puserokangasta 16 markalla, 9. päivänä on hankittu 1,5 kg istukassipulia ja hiivaa. 11. päivä on ostettiin nauloja ja seuraavana päivänä on maksettu B7 lohkolle kaivetusta 660 sylen pituisesta ojankaivuusta 100 mk ja aitaen reikien tukinnasta 3 mk. 13. päivänä on ostettu 2 kpl rautanappua (nappoa), 3 rasiaa ruuvinauloja ja 8 kpl laatikon vetimiä.
       Ruoveden S.M.S osakeyhtiön toinen osuusmaksu 625 markkaa on maksettu 14. kesäkuuta. Osuusmaksu oli siis Ruoveden Saha-, Mylly- ja Sähkölaitoksen eli myöhemmin Kotvio oy:n. 15. päivänä on maksettu rakennusmiehille (asuinrakennuksen laittajille) palkkaa 75 markkaa. On ostettu akkunarautoja, yksi talikko ja maksettu toukokuulla Vilppulasta haettu Hankmoäes 495 mk sekä 100 kg rehuherneen siemeniä. 22. päivänä on maksettu M. Järviselle palkkaa puusepäntöistä 170 mk ja ostettu 4,4 kg sokuria (kortilla). Seuraavana päivänä on maksettu lohkon B5 ojankaivuu, 735 syltä on tehnyt yhteensä 110:25 markkaa. 28. päivänä on ostettu 1 tusina konelankaa eli lienee Singer-ompelukoneeseen lankaa. Kuukauden viimeinen päivä on vielä maksettu laskuojan kaivamisesta B5 lohkolle 121 syleltä 54,45 markkaa. Huoneiden paperoimis- ja maalaustarpeita on hankittu 341,90 markalla ja on ostettu 6 metriä paitatyykiä ja 3 1/2 m housutyykiä ja 1 kpl längen paatta eli pehmustetta, joka oli puisen längen alapuolella. Palkollisille on maksettu kesäkuulla 29,00 markkaa, pojille on maksettu palkkaa kesäkuulta 35,70 markkaa. Henkivakuutuslainaa on maksettu 1900 mk ja korkoja edellä olevasta 126,65 mk. Voittoprosenttia henkivakuutuksista on saatu 232,49 mk. Muita tuloja kesäkuulla on ollut ruisolkien myynnistä (5 mk), 14 sianporsaasta on saatu 560 markkaa, perunoita on myyty 15 markalla ja karjatuotteita 162,50 markalla.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

9. kesäkuuta perunanistutuksella



Urpo oli iloinen, kesäloma oli alkanut ja nyt Eero ja Yrjökin olivat kotona. Isä oli juuri huudellut heitä kaikkia osallistumaan perunanistutukseen, itsestäänselvyyshän se oli, että töissä oltiin mukana. Aikaa jäi kuitenkin myös leikille, uimiselle ja onginnalle. Päijänteenrannat oli tullut monta kertaa kierrettyä, Salusjärvelle mentiin veneellä. Salakoita tuli Verkkoniemen nenästä, ei niitä muualta saanut. Onkiminen oli hyödyllinen harrastus, oli siitä monet kerrat saatu perunakeiton höystettä koko talonväelle. Illalla Urpo ottaisi mato-ongen ja lähtisi taas Päijänteelle, menisi vastarannalle ja siellä varmasti nappaisi taas yhtä suuria ahvia kuin edelliskerralla. Yrjö oli luvannut lähteä mukaan. Toivottavasti ei ukkospilviä ilmaantuisi taivaalle, silloin ei voisi lähteä järvelle.

Pojat kiersivät Päijänteen-rantoja ahkerasti mato-onkensa kanssa. Kuva Päijänteen vastarannalta Saluselle päin.



Salusjärvelle lähdettiin kalastamaan veneellä. Venettä säilytettiin venekoppelissa Salussärkän sivussa.


Nyt kesällä oli ruokailijoita enemmän kuin talvella, työmiehet söivät pakarissa, mutta kyllä Eelin heille mielellään kalakeittoa keittäisi. M. Järvinen ja J. Majamäki oli tällä viikolla töissä, ensi viikolla kai tulisi Herma Järvinenkin. M. Järvinen oli rakennusmies, oli rakentanut asuintalon ja nyt oli tekemässä tarpeellisia korjauksia, lattian ja laipion tiivistämistä ja tapetointia. 
  
Urpo oli jo perunoita laittamassa penkkiin, kun äkkiä Urpon mieleen juolahti, mitä äiti oli eilen kertonut. Heinäkuussa tulisi kesävieraita, ei hän oikeastaan enää muistanut keitä he olivat, mutta tuntui jännittävältä. Vaikka töissä oli koko ajan ihmisiä, nämä olivat kuulostaneet jotenkin erilaisilta. Oli jännittävää odottaa...
















Urpo Salunen