Huhtikuussa 1917

2. päivänä huhtikuuta oli lämmintä 4 astetta. Variksen kuultiin laulavan ensikerran, kai sen kuulivat ne neljä miestä ja lapsi, jotka olivat kolmen hevosen kanssa tekemässä lantapatteria. Ja toki sen kuuli myös se mies, joka oli pienimässä pyykkipuita eli hakkaamassa pyykkituvan lämmittämiseen tarvittavia puita.

       Kesäksi oli suunnitteilla heinäladon rakentaminen B4 lohkolle, sitä varten alettiin hankkia aineita. Ladon aineita ajettiin useana päivänä, ruoteita hakattiin ja myös hirsiä veistettiin, ehkä nekin tulivat ladon tarpeiksi.

       Huhtikuun alussa Hilma oli käymässä Tampereella, kassakirjanpidon mukaan hän on käynyt siellä hammaslääkärissä (48 mk) ja myös konsertissa ja luennolla (6,30 mk). Muita menoja matkalla on tullut villalankain vahetuksesta eli vaihtamisesta  langoiksi kehräämössä ja ostoksista: kukan siemenet (1,80 mk), pesusieni, 1 esiliina ja tytöille puserokankaat. Urpon valokuvat ja tuliaiset tekivät yhteensä 14,40 mk. Kotituotuomisia on ostettu kuudella markalla, muistivihko ja kynä ovat maksaneet 35 penniä. Urpo valokuvasi jo nuorella iällä, ehkä merkintä Urpon valokuvista on hinta Urpon ottamien kuvien kehittämisestä.

       Huhtikuun alkupuolella vietettiin pääsiäistä. Kiirastorstaina 5. huhtikuuta kolme miestä, lapsi ja kaksi hevosta ajoivat lumiräntäsateessa mutaa makin alle eli ulkohuussin pohjalle Yläsestä korvesta. Samana päivänä yksi mies oli pienimässä pyykkipuita, niitä oli tehtynä 5 syltä (20 m2). Kotitarvehalkoja oli hakattu liiteriin 22 1/2 syltä (90 m2). Pitkänäperjantaina ei töitä tehty, mutta lankalauantaina 7. huhtikuuta kaksi miestä, lapsi ja kaksi hevosta ajoivat heinäladon aineita B4 lohkolle. Sää oli pilvinen. Yksi työmiehistä teki kyytiä Vilppulaan, kyytipalkkaa oli kyydin tarvitsija maksanut 6 mk. Ensimmäisen pääsiäispäivän sää oli kirkas, toinen pääsiäispäivä oli pilvinen. Pääsiäisen jälkeinen tiistai on merkitty vapaapäiväksi, Eetun kalenteriin on merkitty sille päivälle huutokauppa Vehkakoskella kl 11. Keskiviikkona pari miestä ja hevosta on ollut yksityisasioilla, toiset ovat hakanneet lapuja, satoi satoi lumiräntää.

       Torstaina 12. huhtikuuta lumiräntäsade jatkui. Väinö-renki on lienee ollut se, joka lähti sotilaskyytiin hevosensa kanssa Haapamäelle. Sotilaskyydistä on maksettu 5 mk korvausta. Samana päivänä kaksi miestä oli hakkaamassa riukuja ja toiset kaksi sahasi lautoja. Lautojen sahaus tapahtui suurikokoisella käsisahalla, jota myöhemmin käytettiin jään sahaamiseen. Laudat sahattiin ilmeisesti Harjulla, jonne korkea tellinki oli tehty. Lautojen sahaamiseen tarvittiin kaksi miestä, joista toinen oli yläpuolella ja toinen alapuolella sahaamassa tellingin päälle nostettua tukkia.

     Perjantaina 13. huhtikuuta lämpömittari näytti 9-10 astetta lämmintä, lämpimät säät jatkuivat useamman päivän. Sysipuiden ajaminen oli kolmen päivän urakka kahdelle miehelle ja heidän hevosilleen. Sysiä käytettiin pajalla hiilinä ja niitä valmistettiin polttamalla vähän samaan tapaan kuin tervahautaa.

       Vesisadetta saatiin 17.-19. huhtikuuta. Vesisade ei ulkotöiden tekemistä estänyt, sadepäiville on merkitty Eetun muistiinpanoihin lantapatterin tekemistä, sysipuiden ajoa, silloin myös hakattiin kotitarvehalkoja, ajettiin rehua ja turvepehkua, käytiin myllyssä ja kolottiin eli kuorittiin seipäitä. Seipäiden koloomiseen on kulunut useita päiviä, se on ollut nuorimpien työtä. Seipäitä tarvittiin aitojen tekemiseen, aitoja kun piti korjata ja rakentaa uusiakin. Seipäitä myös myytiin, kassakirjan mukaan 1000 seivästä myytiin 112,50 markalla. Aitariukujen  hakkaamisessa on riittänyt työtä monelle päivälle ja kotiokin ne on pitänyt metsästä ajaa. Aitariu’ut olivat tyveltä kymmensenttisiä, ne halkaistiin jolloin yhdestä puusta tuli kaksi riukua. Aidat sidottiin vittaksilla, jotka tehtiin sormen vahvuisista koivun vesoista, joskus oksistakin. Koivunvittakset otettiin keväällä, jolloin nesteet kiertää puussa ja koivu kestää paremmin vittakselle kiertämisen.

 Riukuaitaa Raitinperällä.

 

Verkon paulomista teki yksi mies 19. huhtikuuta. Pienempien verkkojen alapaula oli lyijyä, isompien verkkojen painona oli tuohipunokseen käärittyjä kiviä. Yläpaulaan kiinnitettiin korkkia sitä kannattelemaan. 20. huhtikuuta oli kirkas ja lämmin ilman, neljän miehen ja kahden hevosen voimin laitettiin heinäladon aineita, pari lasta kolosi seipäitä. 23. huhtikuuta on sulatettu vesijohtoa, korjattu verkkoja ja ajettu aidaksia.

       Huhtikuun lopussa sää jälleen viileni. Heinäladon ruoteita hakattiin 28. huhtikuuta kylmän pohjatuulen puhaltaessa. Samana päivänä siivottiin riihtä ja siivottiin pellavia. 30. huhtikuuta oli kylmää 12 astetta. Naisten tekemiä töitä oli huhtikuussa karjanhoitoon ja ruokintaan 30 ja ruokatalouteen 35 päivää, joista emännän osalle tuli 12 päivää.

Kassakirjan mukaan menoja huhtikuussa on ollut mm. ensimmäisen vuosineljänneksen puhelinmaksut, joita on 10. huhtikuuta maksettu 20,75 markkaa. 13. päivä on ostettu hevosen kenkiä, nauloja ja läkkilaatikoita. Läkkilaatikot olivat ruuanlaitossa käytettyjä astioita, joissa saatettiin paistaa vaikkapa perunalaatikkoa. 16. päivänä on käyty yksityisasioilla. Silloin on maksettu kunnallisveron ensimmäinen osa lähes 600 mk ja maantiemaksuja 25,10 mk. On ostettu mustia puuvillalankoja, 100 gr lantun siemeniä, 3 toppaa tulitikkuja ja ruokataloustarpeita. Myöhemmin on ostettu 50 litraa herneitä siemeneksi.

      20. huhtikuuta on ostettu saksansuopaa. 27. huhtikuuta on käyty ostamassa rakennustarvikkeita 2 laatikollista kattonauloja, rässinauloja, lankanauloja, ruuvinauloja, 8,75 kg rautaa, 0,6 kg pyöreetä rautaa, 0,5 kg liimaa ja 2 vyyhtiä hamppunyöriä.  Silloin on ostettu myös 1 1/2 kg voipaperia, 15 metriä tyykiä, 1 pakka liinaa, harmaita ja valkoisia puuvillalankoja sekä maksettu aiemmin ostetut rehujauhot. Seuraavana päivänä on ostettu 4,4 kg sokeria (kortilla). Viimeinen päivä huhtikuuta on käyty vielä ostamassa 26.55 markalla kasvitarhansiemeniä. Palkollisille on maksettu 126,88 mk.

      Suurimmat tulot huhtikuulla ovat halkometsän vuokrasta. Lisäksi tuloja on saatu seipäiden myynnistä sekä rukiiden, perunoiden ja ruisolkien myynnistä ja kyydityksistä.

Hilma ja Eetu

Eetu oli ottanut vastuuta monenlaisten asioiden hoidosta sekä omalla kylällä että Ruovedellä. Hän oli ollut Ruoveden kunnanvaltuuston jäsen vuodet 1909–1916 ja Köyhäinhoitolautakunnan jäsenenä vuonna 1911. Nyt hän oli taksoituslautakunnan jäsenenä. Kun Eetu kävi Ruovedellä taksoituslautakunnan tai aiemmin kunnanvaltuuston asioissa, ei hän suinkaan joka päivä palannut takaisin kotiin Saluselle vaan saattoi olla Ruovedellä koko viikon ja tulla vasta viikonlopuksi kotiin. Tällöin Eetu asui Ruovedellä Rosa Soisalon luona puhelinyhdistyksen talon salissa. Leskeksi jäänyt Rosa asui talossa nuorimpien lastensa Liisan ja Salmen kanssa, ja hoiti puhelinvaihdetta. Vuosia myöhemmin Rosan tyttärestä Liisasta tuli Salusen emäntä, kun hänet vihittiin Eeron kanssa.

       Eetu oli käynyt Ruovedellä kansakoulun, enempään opiskeluun ei hänelle tarjoutunut mahdollisuutta. Samaan aikaan kun Eetu vanhimpana lapsena otti vastuun tilan hoidosta vuonna 1897, hänen Taimo-veljensä aloitti kaksi vuotta kestäneet opinnot Orismalan maamieskoulussa. Tämän jälkeen Taimo jatkoi Kurkijoen ylempään maanviljelyskouluun, mistä valmistui vuonna 1901.

       Varmastikin Taimon kautta oli tullut tietoa monista asioista, mutta aikaa seurattiin myös lehtien välityksellä. Posti kulki tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Posti-Antti tuli pihaan ja vihelsi pilliinsä, siitä tiesi postin saapuneen. Posti toi Aamulehden ja Kotimaan lisäksi edellisenä vuonna perustetun (Maaseudun) Tulevaisuus-lehden. Sen asiamiehenä Eetu on tehnyt vuodelle 1917 tilauksen itselleen, Taimo-veljelle Ylöjärvelle ja K. Tervalalle Visuvedelle. Lehdistä luettiin, että maamme tilanne oli muuttumassa: Venäjältä oli uutisoitu maaliskuussa tsaarinvallan kaatuneen ja toisaalta kotimaassa työväestön liikehdintä oli voimistunut. Maatyöläiset olivat tyytymättömiä pitkiin työpäiviinsä ja torpparikysymyskin oli ratkaisematon asia. Nämä kysymykset koskettivat myös täällä. Uutisia lukiessa mieliä askarrutti, mitä olisi edessä.

      Jos Eetun koulunkäynti oli jäänyt kansakouluun, Hilma oli päässyt käymään kansakoulua vain kaksi vuotta, kun oli pitänyt talvella palata kotiin Vastalahteen lannan ajoon. Toimeen Hilma tarttui myöhemminkin. Nyt kun Salusella oli uusi ja ajanmukainen navetta, kävi siellä konsulentteja, assistentti kolmesti kuukaudessa ja harjoittelijoitakin oli talossa. Pitihän tietysti lehmienkin olla siistissä kunnossa, niin Hilma lähti navetalle lehmiä pesemään ja Vastalahden Eeli jäi sisälle ruoanlaittoon. Emäntänä Hilma oli voimakastahtoinen, toimeenpaneva voima talossa. Kun Hilma oli tullut Saluselle emännäksi, hänellä oli ollut kaksi anoppia. Hän otti paikkansa, eikä jäänyt anoppien jalkoihin.

      Taisi Hilma persoonallaan vaikuttaa monen nuorenparin elämäänkin, löysihän monta nuorta toisensa talon palvelusväen keskuudesta. Uskollisesti Hilma myös piti kiinni monista tavoista: Syksyllä pudonneita lehtiä ei haravoitu ainoastaan pihasta vaan myös pitkälle metsää Harjulta ja Notkosta. Hilmalle oli tärkeää istumajärjestys vieraiden kanssa, Hilma istui pöydän päässä ja hänen vasemmalla puolellaan oli viimeisimpänä tullut vieras. Jokainen tiesi paikkansa. Jos oli useampia vieraita ja tuli uusi, niin toiset siirtyivät ja viimeisenä tulleen vieraan paikka oli hänen vieressään.

Heinäkuussa 1917 Salusella oli kesävieraita, jotka kuvasivat Eetun ja Hilman perheineen päärakennuksen edessä. Vasemmalta Urpo, Hilma, Eero, Eetu ja Eelin Vastalahti, kaiteella Liisa Perälä ja Yrjö.

Lähteet:

Ruoveden kunnanvaltuuston 20-vuotisjulkaisu 1908-1928.

Urpo Salusen haastattelu 1.7.1990

Salme Soisalon haastattelu 16.8.1990